INSPIS- työ- ja opintoryhmässä saa tukea itsensä kehittämiseen

Tässä blogipostauksessa Karjaalla sijaitsevan Klubitalo Fontanan porukka kertoo minkälainen on Fontanan työ- ja opintoryhmä INSPIS ja mitä inspiraatioon oikein tarvitaankaan. Taito hyväksyä myös epäonnistumiset ja nähdä ne tienä uuteen on tärkeää.

Inspiraatioon tarvitaan uteliaisuutta uusia asioita sekä haasteita kohtaan. Inspiraatio toimii myös perusedellytyksenä sille, että ihminen voi oppia uutta. Usein meillä ihmisillä on taipumusta vähätellä omaa osaamista ja mahdollisuuksia, ja takerrumme samoihin, turvallisiin kuvioihin emmekä uskalla haastaa itseämme. Ihmiset ovat rakennettu niin, että sitä pyrkii saavuttamaan aina tasapainoisen olotilan. Siksi mahdolliset muutokset ovat usein hieman pelottaviakin. Klubitalolla toiminta on tavoitteellista, mutta tavoitteet voivat olla ihan pieniä ja kaikille omanlaisiaan. Pienten tavoitteiden saavuttaminen auttaa kohtaamaan taas isompia haasteita ja muutoksia.

Klubitalon INSPIS -ryhmästä saa uusia ajatuksia itsensä kehittämiseen

Klubitalolla voi kokeilla uusia asioita omassa tahdissa

Robert F. Kennedyn sanoin: ”Vain ne, jotka uskaltavat epäonnistua voivat onnistua.”
Klubitalo antaa hienon mahdollisuuden omaan kasvuun sekä itseluottamuksen lisäämiseen turvallisessa ympäristössä. Klubitalolla voi kokeilla uusia asioita omassa tahdissa, silloin kun niihin itse on valmis.

Itseluottamuksella on suuri merkitys. Itseluottamus tarkoittaa sitä, että uskoo selviytyvänsä siitä mihin ryhtyy ja ymmärtää omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Hyvä itseluottamus antaa kykyä  olla kiitollinen onnistumisistaan, ja toisaalta myös kykyä hyväksyä epäonnistumisensa. Itseluottamus tuo uskallusta hypätä myös uusiin haasteisiin. Uudet haasteet taas tuovat parhaimmassa tapauksessa arkeen mielekkyyttä, uusia taitoja ja sosiaalisia suhteita tai jopa koulutuksen tai työpaikan!

Klubitalolta saa tukea ja apua myös itseluottamuksen kehittämiseen. Klubitalolla voi vahvistaa omia taitoja ja kehittää niitä eteenpäin. Klubitalo Fontanassa on työ- ja opintoryhmä INSPIS, jonka tavoitteena on hakea yhdessä rohkeutta kohdata uusia asioita. Ryhmässä on mahdollisuus kehittää itseään, jotta askel kohti työtä ja opintoja tuntuisi helpommalta. Näistä saa hyvän pohjan kohdata uusia haasteita ja mahdollisuuksia myös klubitalomaailman ulkopuolella.

Kirjoittanut Klubitalo Fontanan porukka

Haluaisitko sinä kirjoittaa blogia? Ota yhteyttä Suomen Klubitalot ry:n Peppiin tai Päiviin, jos haluaisit saada äänesi kuuluville Suomen Klubitalot ry:n blogissa!

 

Klubitalo on paikka, missä opiskelu etenee

Suomen pohjoisin Klubitalo on Klubitalo Roihula Rovaniemellä. Roihulan jäsenistä opiskelee noin 50 henkilöä. Aktiivisesti Klubitalolla opiskelemassa käy noin 20 jäsentä. Tässä blogipostauksessa työhönvalmentajat Piritta Akujärvi ja Laura Niskala kertovat miten Klubitalo Roihulassa tuetaan jäseniä opiskelussa.

Opintojen tukeminen Klubitalo Roihulassa

Klubitalo Roihulassa on jäseniä (lokakuussa 2018) melkein 250, joista siis viidesosa on opiskelijoita. Roihula on usein se paikka, jossa opiskelu onnistuu silloinkin, kun koulussa, kirjastossa tai kotona opiskelu ei enää etene. Opintojen tukeminen rakennetaan aina yksilöllisten tavoitteiden pohjalta. Roihulassa kartoitetaan rästiin jääneet tehtävät/ syyt miksi opinnot eivät etene ja rakennetaan uusi opiskeluaikataulu. Opiskelijan prosessissa on tiiviisti mukana myös verkostoa mm. oppilaitoksista, mielenterveyspalveluista, Kelalta sekä sosiaalitoimesta ja tarvittaessa myös velkajärjestelyjen puolelta. Opiskelijoiden tukemiseen kuuluu aikatauluista kiinni pitäminen. Tämä tarkoittaa usein soittoja ja viestejä opiskelijoille, jos he eivät ole tulleet Roihulaan sovittuna ajankohtana. Tämä on välittämistä silloinkin, kun opiskelijasta tuntuu, ettei hän itse jaksa ja kukaan ei välitä.

Opintovalmentajien päivät pidettiin 8.11.-9.11. Rovaniemellä. Kuva: Piritta Akujärvi

Opiskelijaryhmässä jaetaan sekä haasteet että onnistumiset

Klubitalo Roihulassa kokoontuu talolla opiskelevien ryhmä kahden viikon välein. Ryhmään osallistuu noin kymmenen jäsentä. Ryhmässä tarjotaan teen ja sympatian lisäksi vertaistukea. Ryhmää luotsaa Roihulan työhönvalmentaja Piritta Akujärvi ja joka toisella kerralla mukana on henkilö opiskelijoiden hyvinvointipalveluista. Opiskelijoiden hyvinvointipalveluiden edustajat tulevat Lapin Ammattikorkeakoulusta ja Lapin Yliopistolta.
Roihulan opiskelijaryhmässä opiskelijat keskustelevat niistä aiheista, jotka ovat heille ajankohtaisia. Aluksi käydään kuulumiskierros, josta nousevat ryhmän keskustelunaiheet. Yhdessä jaetaan niin haasteet ja selviytymiskeinot niiden taklaamiseksi kuin onnistumiset ja ilon aiheet. Viime aikoina on puhuttanut esimerkiksi uni ja sen puute tai toisaalta unen liikasaanti. Melatoniinin laskukaava on tullut tutuksi ja liikuntaakin ovat ryhmäläiset suositelleet toisilleen.
”Ryhmässä saa olla rehellinen ja siellä saa tuntea, ettei ole yksin ongelmiensa kanssa. Kukaan ei sano sulle että olet ihan p_ska”.

Opiskelijaretriitissä opiskellaan yhdessä, mutta yksin

Lisäksi Roihulassa pyörii opiskelijaretriitti. Retriittejä järjestettiin alun perin noin kerran kuussa, mutta opiskelijoiden toivomuksesta niitä on nykyään viikoittain. Retriitissä opiskellaan Pomodoro-tekniikan avulla, joka on sosiaalinen yksinpuurtamistilaisuus. Pomodoro-tekniikka on Francesco Cirillon 1980-luvulla kehittämä työskentelyn jaksottamistekniikka. Siinä keskitytään työskentelemään itsenäisesti (ja hiljaisesti) 25 minuutin ajan, jonka jälkeen pidetään viiden minuutin tauko. Retriitissä opiskelujaksoja on yleensä yhteensä neljä. Neljän jakson jälkeen pidetään pidempi tauko (noin 10-20 minuuttia).
Jokainen opiskelija on miettinyt etukäteen tehtävän, jota työstää retriitin aikana. Työskentelyjakson aikana puhelimet ovat äänettömällä eikä myöskään sosiaaliselle medialle anneta tilaisuutta vallata keskittyneen opiskelijan mieltä. Tauon aikana noustaan pois työn äärestä, jutellaan toisten kanssa ja juodaan vaikkapa kahvit. Jos haluat kokeilla Pomodoro-tekniikkaa kotona, Työterveyslaitoksen Fokuskello-sovelluksen saat esim. tästä linkistä.  Puhelimeen on myös saatavilla erilaisia Fokuskello-tyyppisiä appeja.

Usein opiskeluissa, kuten muussakin tekemisessä, hankalinta on aloittaminen. Retriitissä aloittaminen helpottuu ja ryhmä muodostaa positiivisen sosiaalisen paineen, joka ohjaa työskentelyä. Ryhmä luo imun, joka vie mukaansa! Myös niille opiskelijoille, joilla on haasteita tarkkaavaisuuden kanssa, Pomodoro on oiva tapa työskennellä. Työjaksot eivät ole liian pitkiä ja pakolliset tauot virkistävät mieltä ja kehoa. Erään opiskelijan sanoin: ”Oli helppo rauhoittua työn ääreen. Tekniikka oli hyvä rytmittämään työtä, vaikka ajatus olisi jäänyt kesken siihen pääsi heti tauon jälkeen kiinni”.

Klubitalolla opiskellaan myös erilaisia opiskelutekniikoita. Kuva: Piritta Akujärvi

Klubitalossa opiskelijoiden onnistumisia juhlitaan

Jokaisessa hommassa on nurjatkin puolensa, paitsi Roihulassa!
Joka viikko Roihulassa on Onnarikahvit, jolloin kuka tahansa jäsenistä voi kirjoittaa nimettömänä lapulle jonkin onnistumisen tai asian mistä on tullut hyvä mieli. Laput luetaan ääneen kakkukahvien äärellä ja lopuksi aplodeerataan. Onnareilla on kuultu myös hienoja oivalluksia ja onnistumisia opiskelujen suhteen. ”Pääsin lopultakin läpi tentistä!”
Jokaisen valmistuneen opiskelijan kunniaksi meillä järjestetään valmistujaisjuhlat. Nämä ovat merkittäviä tapahtumia niin opiskelijoille, työntekijöille kuin koko Klubitalon yhteisölle. Joskus Klubitalo on ainoa paikka missä opiskelijoiden valmistumista juhlitaan ja se tekee juhlista erityisen koskettavia.

Kirjoittajat: Työhönvalmentajat Piritta Akujärvi ja Laura Niskala

Haluaisitko sinä kirjoittaa blogia? Ota yhteyttä Suomen Klubitalot ry:n Peppiin tai Päiviin, jos haluaisit saada äänesi kuuluville Suomen Klubitalot ry:n blogissa!

Köyhyys vaikeuttaa osallisuutta

Tässä blogipostauksessa Suvimäen Klubitalon johtaja Ulla Lehtinen ja jäsen Kalevi kirjoittavat köyhyydestä ja siitä kuinka köyhyys vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen elämään. Köyhyys kaventaa mahdollisuutta sosiaaliseen osallistumiseen ja elämäntapaan, joka vaikuttaa olevan muiden ulottuvilla.

Kuka on köyhä?

Köyhyyttä voidaan mitata erilaisilla mittareilla. On olemassa absoluuttista köyhyyttä, joka tarkoittaa puutetta ruoasta, vaatetuksesta ja asumisen vähimmäisedellytyksistä. Vauraissa länsimaissa kuten Suomessa, köyhyys on useimmiten suhteellista köyhyyttä, jossa toimeentulon niukkuus rajoittaa yhteiskunnallista osallistumista ja elämisen mahdollisuuksia.

Euroopassa köyhyyttä mitataan usein pienituloisuudella. Katsotaan että köyhä on henkilö, jonka verojen jälkeen käteen jäävät tulot (työtulot, sosiaalietuudet tms.) ovat alle 60 % kansallisesta mediaanitulosta. Suomessa yksinasuvalla tämä pienituloisuuden tai köyhyyden raja on noin 1 200 € kuukaudessa. Suomessa elää pienituloisissa kotitalouksissa yli 600 000 henkilöä. Eniten köyhyyttä on niissä kansalaisryhmissä, joiden toimeentulo on erilaisten etuuksien varassa esim. työttömät, opiskelijat, eläkeläiset ja toimeentulotuen saajat.

Miten köyhyys vaikuttaa?

Jatkuva eläminen pienten tulojen varassa ja huoli selviämisestä kuluttaa ihmisen voimavaroja ja tekee elämästä raskaan. Talous on haavoittuva ja odottamattomat, ylimääräiset menot stressaavat. Köyhyys vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen elämään ja itsetuntoon kaventamalla mahdollisuuksia sosiaaliseen osallistumiseen, kulttuurielämyksiin ja ylipäätään elämäntapaan, joka tuntuu olevan ’muiden ulottuvilla’. Pitkäaikainen köyhyys saattaa nostaa eriarvoisuuden, yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteita, jotka puolestaan altistavat mielenterveyden ongelmille tai fyysiselle sairastumiselle. Pienituloiselle lyhytkin sairastuminen voi olla taloudellisesti kohtalokas. Usein pienituloiset joutuvatkin tinkimään lääkkeistä tai sairaanhoitokuluista, mikä heikentää entisestään terveyttä ja elämisen laatua.

Esimerkiksi uusien vaatteiden ostaminen on toimeentulotuesta vaikeaa. Kuva: Suvimäen sanomat

Perusturvaetuuksien taso on liian alhainen

Suomi on saanut tästä Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta useita huomautuksia, mutta asialle ei ole tehty mitään.

Eläkeläisistä taloudellisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa ovat ne eläkkeensaajat, jotka ovat olleet koko elämänsä ansiotyön ulkopuolella ja ne, joiden ansiotyö on jäänyt vähäiseksi. Pienituloisuus onkin yleisintä nuorimmilla eläkkeensaajilla: alle 55-vuotiaiden kohdalla pienituloisuus on kolminkertaistunut kahdenkymmenen vuoden aikana.

Nuorena sairastuneiden lisäksi erityisen huonossa taloudellisessa asemassa ovat ne, jotka ovat pudonneet työelämästä, eivätkä ole päässeet työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta sairauden tai vamman vuoksi ovat kuitenkin vaikeasti työllistyviä ja jäävät pitkäaikaistyöttömiksi.

Takuueläkettä, jonka tarkoituksena on parantaa pienimpiä eläkkeitä saavien toimeentuloa ja taata niin sanottu vähimmäiseläke, maksetaan syyskuussa 2018 yhteensä 102 000 henkilölle. (Kelasto 2018.) Täysi takuueläke yksinasuvalle on 775,27€/kk. Sen voi saada vain jos ei saa muita eläkkeitä.

Erityisen huonossa taloudellisessa asemassa ovat nuoret eläkeläiset tai ne, joilla työura on muuten jäänyt vähäiseksi. Kuva: Pexels

Ilman toimeentulotukea ei pärjää

Kun ihminen on työmarkkinatuella tai takuueläkkeellä, on hänen erityisesti yksin asuessaan pakko hakea toimeentuloa. Toimeentulotuki ei mahdollista sitä, että saaja voisi olla mukana digitaalisessa maailmassa. Köyhä jää jälkeen digitalisaatiokehityksestä, kun ei ole varaa ostaa tietoteknisiä välineitä eikä niitä myöskään näin ollen opi käyttämään. Kuitenkin samaan aikaan KELA, muut viranomaistahot ja pankit siirtyvät koko ajan enenevässä määrin sähköiseen asiointiin. Toimeentulotuen varassa elää noin 400 000 henkilöä, heistä lähes kolmannes saa toimeentulotukea pitkäaikaisesti. Leipäjonoissa käy Suomessa viikoittain lähes 20 000 henkilöä.

Laskelma  

Tässä pieni esimerkkilaskelma erään Klubitalon jäsenen tuloista. Hänellä on käytettävissään asumistuki 320 € + toimeentulotuki 160 € + työttömyyskorvaus 520 € netto = 1 000 €. Tästä summasta vähennetään vuokra, jota työttömyyskorvaus ei riitä kattamaan. Laskutoimitus yksinkertaisimmillaan 1 000 € – 560 € = 440 €. 440 € on siis se rahamäärä, jolla on katettava ruoka, vaatteet, puhelinlaskut internet ja lääkkeet. 440 € jaettuna 30 päivälle = 14,6 € päivässä. Se on summa, jolla on katettava kaikki edellä mainittu.

Sillä katetaan myös mahdolliset kodinkoneet ja niiden korjaus. Toisin sanoen perusturva, tässä tapauksessa työttömyyskorvaus, ei riitä edes vuokran maksuun. Vuokra ja toimeentulo rahoitetaan harkinnanvaraisilla sosiaalituilla. Tilanne on täysin kestämätön. Jos joutuu esimerkiksi ostamaan uudet kengät, menevät niihin kolmen päivän kaikki elantoon tarvittavat rahat.

Tilanne ei ole myöskään esimerkiksi takuueläkettä tai kuntoutustukea saavilla mielenterveyskuntoutujilla mitenkään oleellisesti erilainen. Leipäjono on monelle takuueläkeläiselle, kuntoutustuella ja työmarkkinatuella elävälle varsin tuttu.

Pääasiallinen lähde:  Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin:  Köyhyys – syitä ja seurauksia

Kirjoittajat: Ulla Lehtinen ja Kalevi X 

Haluaisitko sinä kirjoittaa blogia? Ota yhteyttä Suomen Klubitalot ry:n Peppiin tai Päiviin, jos haluaisit saada äänesi kuuluville Suomen Klubitalot ry:n blogissa!

 

Mielenterveyden haasteet eivät ole este työllistymiselle

Helsingin Klubitalon jäsen Pauli Löija kertoo tässä blogipostauksesta mielenterveyskuntoutujien haasteista työelämässä ja niistä ratkaisuista, joita Klubitalot tarjoavat jäsenilleen työllistymisen saralla. Kielteiset asenteet henkilöitä kohtaan, joilla on mielenterveyden haasteita, asuvat edelleen tiukassa sekä väestössä yleisesti että työnantajien keskuudessa. Osan työkyvystään mielenterveyden ongelmien takia menettäneiden on vaikea ylittää osa-aikaisenkin työllistymisen kynnystä. 

Klubitalot pyrkivät tarjoamaan jäsenilleen – mielenterveyskuntoutujille – mahdollisuuksia osa- ja määräaikaisiin työsuhteisiin avoimilla työmarkkinoilla. Näitä siirtymätyöpaikkoja on kuitenkin yhä vaikeampi saada ja säilyttää. Talouden tiukentuessa ensimmäisenä on purettu sopimukset siirtymätyöpaikoista, eikä niitä ole solmittu uudelleen nousukauden koittaessa.

Vuonna 2017 Helsingin Klubitalo etsi joukkorahoituskampanjalla mahdollisuutta perustaa yritys, joka auttaisi mielenterveyden haasteita omaavia osa-aikaisesti työelämään. Eri työnantajien keskuudessa oli kiinnostusta yritystä kohtaan, mutta rahoitus jäi saamatta. Havaitsimme, että jäsenillemme olisi runsaasti työmahdollisuuksia avoimilla työmarkkinoilla, jos vain työnantajien työllistämisvelvoitteiden hoitaminen sujuisi nykyistä helpommin.

Klubitalot tarjoavat jäsenilleen tukea työllistymiseen. Kuva: Päivi Lepistö

Mielenterveyskuntoutujat ovat usein arkoja hakeutumaan avoimille työmarkkinoille, koska takeita oman terveydentilan stabiiliudesta ei aina ole. Tästä syystä lyhytkestoiset, osa-aikaiset työsuhteet olisivat erittäin sopivia mielenterveyden haasteita omaaville. On helpompi ajatella jaksavansa töissä pari kuukautta kuin esimerkiksi kokonaisen vuoden.

Lyhytkestoiset työsuhteet ehkäisisivät myös tukiviidakoissa häviölle joutumista. Työkyvyttömyyseläkkeiden lisäksi myönnetyt ansaintarajat ovat varsin pieniä, mutta työtuloina hyvin tarpeellisia ja motivoivia. Pelot eri tukien menettämisestä ovat muodostuneet monille esteeksi työelämään hakeutumiselle.

Klubitalojen siirtymätyöohjelmiin osallistuneet mielenterveyskuntoutujat ovat osoittautuneet erittäin motivoituneiksi työntekijöiksi, joiden sairauspoissaolojen määrä on pienempi kuin ns. terveillä työelämässä olevilla. Kokemus on osoittanut myös, että heitä ja heidän työpanostaan arvostetaan työyhteisöissään.

Pauli Löija

Helsingin Klubitalon jäsen, kokemusasiantuntija

Haluaisitko sinä kirjoittaa blogia? Ota yhteyttä Suomen Klubitalot ry:n Peppiin tai Päiviin, jos haluaisit saada äänesi kuuluville Suomen Klubitalot ry:n blogissa!

Tämä blogipostaus on julkaistu aiemmin Kiipulan Rivakka ote -hankkeen Facebook-sivulla 6.8.2018. Kiipula on mukana toteuttamassa hallituksen kärkihanketta osatyökykyisten työllistymiseksi. Hankkeen tarkoituksena on osatyökykyisten työhönpaluuta ja työllistymistä tukevan toimintamallin kehittäminen. Toimintamalli koskee sekä työelämässä että sen ulkopuolella olevia. Mukana tässä toiminnassa on mm. ESKOT ry, joka on Helsingin Klubitalon taustayhteisö.

 

 

Aktiivimalli on hämmentävä nöyryytysrakenne

1.1.2018 voimaan tullut aktiivimalli on herättänyt paljon keskustelua – myös Klubitaloilla, joiden asiakaskunta on pitkälti osatyökykyisiä tai työkyvyttömiä mielenterveyskuntoutujia. Mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostamissa klubitaloyhteisöissä kuntoutujajäsenten aktivointi lähtee yksilön omista taidoista ja tavoitteista, ei pakotteista.

Mitä aktiivimallille kuuluu?

Hallitus ilmoitti huhtikuussa lisäävänsä aktiivimallin mukaista aktiivisuutta kerryttävää toimintaa tarjoavien toimijoiden määrää, mutta edelleen rajaus aiheuttaa epäselvyyksiä. Tämä johtaa hullunkurisiin tilanteisiin, jotka saattavat aktivoimisen sijaan lähinnä lannistaa ja passivoida työttömiä. Työttömyyskassojen yhteisjärjestö vaatii, että aktiivisuusedellytyksen täyttävä toiminta tulisi määritellä nykyistä yksinkertaisemmin ja ymmärrettävämmin. Malliin valmisteilla olevat säädösmuutokset tähtäävät hyvään, mutta voivat pahimmillaan sotkea jo valmiiksi vaikeaselkoista kokonaisuutta entisestään.

Osatyökykyisten auttaminen työmarkkinoille on ollut yksi hallituksemme kärkihankkeista, mutta heille soveltuvat työtehtävät ja tarvittava tuki ovat edelleen kiven alla. Suomen Klubitalot ry:n mielestä kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien mielenterveyskuntoutujien kohdalla klubitalotoimintaan osallistumisen osoittavan todistuksen tulisi riittää aktiivisuuden osoitukseksi myös työvoimaviranomaisille. Tämä tekisi lisäksi aktiivimallin käytännön toteuttamisen helpommin hahmotettavaksi ja sujuvammaksi.

Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Ongelmia tulkintaan aiheuttaa muun muassa kysymys vapaaehtoistyöstä ja vapaehtoisesta osallistumisesta erilaisiin toimintoihin, ja miten näitä arvioidaan työttömyysturvan näkökulmasta. STEA – jolta valtaosa Klubitalojen rahoitusta tulee – linjaa, ettei vapaaehtoistyö voi velvoittaa osallistumaan mihinkään. Myös Työ- ja elinkeinoministeriön kannalta tämä on ongelmallista, sillä vapaaehtoistyöhön menemättä jättämisestä ei voida esimerkiksi osoittaa karensseja.

Aktiivimallin työllistymistä tukevan toiminnan määrittely on haastavaa

Aktiivimallin vaateet täyttävän, “työllistymistä tukevan toiminnan” määrittely on osoittautunut haastavaksi tehtäväksi. Kuva: Pexels.

Itse mietin, voivatko taloudelliset hyödyt valtiomme kassaan olla miten suuria, kun useimmilla peruspäivärahaa saavilla käytännössä aktiivimallin syömä raha korvataan toimeentulotuesta ja toimeentulotukimenot kasvavat. Tämä siksi, koska aktiivimalli koskettaa taloudellisesti heitä, jotka ovat ansiosidonnaisella päivärahalla eivätkä voi saada toimeentulotukea. Rekrytointia hoitaville henkilöstöpalvelun osaajille avautuu tässä ehkä jokunen uusi työpaikka: Lisävoimia ainakin kaivattaisiin, kun työnantajat hukkuvat väkipakolla väännettyihin työhakemuksiin.

Elämänhallintaa vahvistavat palvelut

Aktiivimallin tulisi toimia niin, että jokaisella sen hampaisiin joutuvalla olisi realistiset mahdollisuudet ymmärtää vaateet ja myös täyttää ne. Työttömien Keskusjärjestö ry:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski linjasi mielestäni hyvin tällä viikolla Sosten Politiikan kulmapöytä -tilaisuudessa, että kaikki eteenpäin pyrkivä, yleishyödyllinen toiminta tulisi nähdä aktiivimallin edellytykset täyttävänä. Haapakoski toivoi avarakatseisuutta siihen, kuinka joskus ulkoapäin katsottuna  “kummallisestakin puuhastelusta” voi tulla vielä itse puuhastelijalle ammatti.

Positiivisen tukemisen mallit avuksi aktiivimallin työllistymispoluille

Haapakoski maalaili esimerkkiä työllistymispolusta, jolla sieniharrastaja perustaa sienikerhon ja kerho loppujen lopuksi työllistää “puuhastelijan”.  Korvakorut teki Karvetin Klubitalo Naantalissa. Kuva: Peppi.

Suomen Klubitalot ry:n hallituksen neuvonantaja Esko Hänninen esitti samaisessa Sosten tilaisuudessa, että työllisyyspolitiikan pohjaksi tarvittaisiin positiivisen tukemisen malleja, ei kaikkein heikoimmassa asemassa olevia varten rakennettuja erilaisia nöyryyttämisrakenteita. Hänninen ehdotti myös, että Kela, STM, STEA, TEM sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö rakentaisivat yhteisymmärrystä työttömän työnhakijan työllistymispolusta kokonaisuudessaan. Yhdessä saavutettu poliittinen näkemys tästä polusta veisi pohdintaa kenties eteenpäin.

Sanktiot ja nöyryyttäminen eivät kuntouta tai kannusta ketään. Mahdollisuus osallistua Klubitalojen tavoitteelliseen työpainotteiseen päivään ja erilaisiin opintoryhmiin sen sijaan tekevät meidän mielestämme juuri tätä.

Onko aktiivimalli koskettanut sinua jollakin tavalla? Miten itse lähtisit sitä parantelemaan?

Pohdiskellen,

Peppi

Projektisuunnittelija

Verkon vahviste -hanke