Palvelumuotoilua Klubitalojen työpajassa

Palvelumuotoilu & Klubitalot – Osa 1: Yhdenvertaisuus

Palvelumuotoilulla ja klubitalomallilla on enemmän yhteistä kuin uskoitkaan. Suomen Klubitalot ry:n Peppi kertoo tässä blogisarjassa oivalluksiaan siitä, miksi palvelumuotoilu on erityisen toimiva tapa kehittää juuri Klubitalojen toimintaa. Sarjan ensimmäisessä osassa pureudutaan yhdenvertaisuuden teemaan.

Aluksi: Mitä oikein on palvelumuotoilu?

Palvelumuotoilu (eng. Service Design) tarkoittaa palvelujen ja asiakaskokemuksen suunnittelua ja kehittämistä muotoilun menetelmin. Tämä helpottuu erilaisten työkalujen ja visualisointien avulla. Palvelumuotoilu on myös asenne ja ajattelutapa koko suunnittelua kohtaan. Oleellisinta siinä on asettaa asiakas kaiken keskiöön. Asiakkaan tarpeiden ja toiveiden tutkiminen ja ymmärtäminen auttavat hahmottamaan ihmislähtöisesti, mitä ongelmaa palvelulla todella ollaan ratkaisemassa. Palvelumuotoilu on luonteeltaan hyvin demokraattista; työtä tehdään ruohonjuuritasolla, prosessille oleellisten kohderyhmien edustajien kanssa yhdessä kehittäen ja siitä oppien.

Yhdenvertaisuus on hyvä motivaattori

Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostama, demokraattinen yhteisö, ja tämä tekee siitä erityisen avohoidon palveluiden kentällä. Jäsenet ovat koko Klubitalon toiminnan elinehto; he osallistuvat niin toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja päätöksentekoon kuin arviointiinkin. Mikä siis sopisi paremmin tällaisen toiminnan kehittämiseen kuin yhdessä tekemisen ja kokeilemisen puolesta liputtava palvelumuotoilu?

Kun puhutaan mistä tahansa toiminnan kehittämisestä, ainoa keino saada toimijat todella sitoutumaan muutokseen, on kuulla heidän omia ideoitaan ja antaa heidän vaikuttaa itse muutoksen suuntaan. Tällaiset alhaalta ylöspäin kulkevat ideat ja kokeilut ovat tutkitusti oleellisessa osassa, jos muutosprosesseja halutaan todella juurruttaa paikallistasolle saakka. (esim. Kivisaari & Leväsluoto 2012.)

Palvelumuotoilun lukuisat työkalut auttavat uusien näkökulmien löytämisessä ja ehkä huomaamattakin toistettujen mekanismien murtamisessa. Useimmiten aiheeseen perehtynyt fasilitaattori valitsee kullekin ryhmälle sopivat työtavat, valmistelee työpajat  ja sparrailee niihin osallistujia. Onnistuneen työpajan luovat kuitenkin nimenomaan osallistujat yhdessä, ei fasilitaattori yksin, tai se, joka ryhmässä huutaa kovimmalla äänellä. Samalla tavalla myös Klubitaloilla päätetään niin isoista kuin pienistäkin asioista yhdessä, konsensusperiaatetta noudattaen.

Palvelumuotoilu ja klubitalomalli pohjautuvat molemmat paljon yhdenvertaiseen tekemiseen.

“Mahtavia ideoita, kaverit! Eikä tämän tekeminen yksin olisi yhtään näin hauskaakaan!” (Kuva: Peppi)

Miten tällaista palvelumuotoilun ja klubitalomallin mukaista ajattelua sitten voisi oikein toteuttaa omassa elämässä? Vaikkapa niin, että seuraavan kerran kun huomaat itsessäsi muutosvastarintaa kotona, töissä tai harrastuksissa, pyri oman mielipiteesi läpi runnomisen sijaan selvittämään, mitä mieltä muut todella ovat. Kysy kysymyksiä ja kuuntele perusteluja. Todennäköisesti käy niin, että yhteisen kehittämisen tuloksena syntyneellä ideallanne on paljon paremmat mahdollisuudet toimia.

Kiinnostuitko palvelumuotoilusta? Lue esimerkiksi nämä klassikkoteokset:

  • Schneider, J. & Stickdorn, M. (2014). This Is Service Design Thinking: Basics, Tools, Cases. Amsterdam: BIS Publishers.
  • Hormess, M. E.; Lawrence, A. & Stickdorn, M. (2018). This Is Service Design Doing: Applying Service Design Thinking in the Real World: A Practitioners’ Handbook. O’Reilly Media.

Tai kokeile Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Palmu Inc.in luomaa SDT – Palvelumuotoilun Työkalupakkia.

Entä haluatko oppia lisää klubitalotoiminnasta? Tietoa löydät esimerkiksi täältä. Voit myös käydä vierailulla oman paikkakuntasi Klubitalolla.

Seuraavan Palvelumuotoilu & Klubitalot -blogisarjan postauksen aiheena on yksilöllisyys ja ihmislähtöisyys. Pysy siis kuulolla!

Aurinkoisin terkuin,

Peppi

Projektisuunnittelija

Verkon vahviste -hanke

Suomen Klubitalot ry:n blogi on julkaistu. Tervetuloa!

Me klubitalolaiset itse tiedämme miten hienoja yhteisöjä Klubitalot ovat, mutta Klubitalot ja klubitalomalli eivät ole kovin hyvin tunnettuja oman yhteisömme ulkopuolella. Klubitalotoiminnan laajempi tunnetuksi tekeminen vaatii yhteisen äänemme selkiyttämistä ja yhtenäistämistä, sekä suuntautumista entistä enemmän ulospäin. Tämä blogi on yksi uusi äänitorvemme. Nyt juuri on tärkeää vaihtaa isompaa vaihdetta silmään Klubitalojen tunnettuuden, brändin, viestinnän ja vaikuttamisen osalta. Miksi näin?

Järjestöjä on Suomessa paljon ja niillä on tärkeä rooli

Erilaisilla järjestöillä on tärkeä rooli Suomessa niin terveyden edistämisessä kuin erilaisissa sosiaalisen hyvinvoinnin tehtävissäkin. Yli 800 järjestöä saa vuosittain avustusta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta Stealta. Järjestöillä on Suomessa pari tuhatta toimintakeskusta, 37 000 työntekijää ­ja yhteensä yli miljardin euron liikevaihto. (Lähde HS 10.7)

Klubitalot ovat yksi osa tätä laajaa järjestökenttää. Kaikki Suomen Klubitalot ry:n jäsenklubitalot saavat noin puolet rahoituksestaan Stealta ja noin puolet kunnilta. Suomen Klubitalot ry on saanut Stealta rahoituksen myös kolmivuotiseen Verkon vahviste
-hankkeeseen.

Järjestöjen tulee valmistautua uudistuksiin

Toiminnan tunnetuksi tekemisen merkitys korostuu valmistauduttaessa SOTE- ja maakuntauudistusten sekä kuntoutuslainsäädännön kokonaisuudistuksen aiheuttamiin muutoksiin. Näistä syistä Suomen Klubitalot ry:n strategia ja viestintäkäytännöt tulee saattaa muuttuvan toimintaympäristön edellyttämälle tasolle ja vastaamaan uusiin tarpeisiin. Klubitalojen pitää pystyä entistä paremmin tuomaan esiin tuloksensa ja vaikutuksensa ja osata raportoida jäsenten kuntoutumishyödyistä päättäjille ja rahoittajille.

SOTE-uudistus vaatii järjestöiltä myös omavalvontasuunnitelmaa ja tarkempaa laadunarviointia. Myös tätä työtä tehdään Verkon vahviste -hankkeessa.

Suomen Klubitalot ry:n toimisto sijaitsee Helsingin Pasilassa, Järjestötalo 1:ssä

Suomen Klubitalot ry:n toimisto sijaitsee Helsingin Pasilassa, Järjestötalo 1:ssä.

Järjestöt hoitavat usein tehtäviä, joihin valtiolta tai kunnista ei löydy spesifiä osaamista. Palvelut ovat syntyneet usein ­tietyn asiakasryhmän erityisistä tarpeista. Palvelun tuottajalla voi silloin olla ainutlaatuista osaamista juuri tietyn asiakasryhmän tarpeisiin.(HS 10.7.2018) Esimerkiksi Klubitaloilla on ainutlaatuista osaamista osatyökykyisten työllistymisen tukemisen ja opintoihin tukemisen saralla. Tätä emme voi korostaa liikaa.

Sote- ja maakuntauudistus on herättänyt järjestöissä huolta työn jatkuvuudesta. Näin myös Klubitaloilla. Kuntien jakamat järjestöavustukset ovat toiminnalle elintärkeitä. Järjestöt ovatkin ymmärrettävästi huolissaan, miten näiden avustusten tulevaisuudessa käy, kun toimintakenttä muuttuu.

Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax on tehnyt perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon toimeksiannosta selvityksen järjestöjen roolista uudis­tuksen jälkeen. Braxin selvitys osoittaa, että kolmannen sektorin toimijoilla on vastedeskin merkittävä rooli niin yleishyödyllisessä toiminnassa kuin itse sote-palveluissakin.

Yleishyödyllinen toiminta ja sote-palvelut eroteltava

Jos hallituksen sote-malli etenee toteutukseen asti, järjestöt joutuvat erottelemaan toiminnassaan yleishyödyllisen toiminnan ja sote-palvelut. Sote-uudistus vie osan varsinaisista sote-palveluista markkinaehtoiseen kilpailuun, johon yleis­hyödyllinen toiminta ei sovi. (HS 10.7.2018) Klubitalot tarjoavat yleishyödyllisiä järjestölähtöisiä tukitoimintoja. Tässä täytyy olla selkeä, jotta Klubitalojen toimintaa ei sotketa kilpailutettavaksi sotepalveluksi. Kunhan muistamme kertoa tuloksistamme muillekin, kerätä tietoa ja tehdä yhtä hyvää työtä kuin tähänkin asti, Klubitaloilla tuskin on hätää muutoksista huolimatta.

Lähde: Järjestöillä on jatkossakin tärkeä rooli sote-palveluissa. Pääkirjoitus. HS 10.7.2018

 

Päivi

Projektipäällikkö

Verkon Vahviste -hanke