Ei terveyttä ilman mielenterveyttä

Suomen Klubitalot ry:n Päivi ja Peppi osallistuivat New Yorkissa 8.11.-9.11. järjestettyyn Healthier Longer Lives -konferenssiin. Konferenssi kokosi yhteen yli 270 mielenterveysasioista kiinnostunutta poliitikkoa, virkamiestä, kokemusasiantuntijaa ja sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaista ympäri maailman. 

Ihminen on monimutkainen psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja henkinen kokonaisuus, jonka terveydessä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Hyvä mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin kulmakivi, se auttaa kestämään satunnaista ahdistusta, voimistaa kykyä toimia muuttuvissa tilanteissa ja auttaa kestämään elämään  kuuluvia vaikeita asioita. Monesti psyykkiset oireet ovat ohimeneviä ja ”normaaleja” vaikeissa elämätilanteissa, mutta joskus mieli sairastuu kuten kehokin voi sairastua. On tärkeää, että mielenterveyden häiriöt tunnistetaan ja että niihin saa tukea ja apua. Mielenterveys on avain fyysisen terveyteen. Ihminen, joka voi henkisesti hyvin, jaksaa panostaa myös omaan fyysiseen hyvinvointiinsa enemmän.

On kummallista, että vaikka mielenterveysongelmat ovat niin yleisiä, niihin silti liittyy syrjintää ja häpeää. Maailmassa on pelkästään masennukseen sairastuneita henkilöitä noin 121 miljoonaa. Pelkästään Suomessa skitsofreniaan sairastuneita henkilöitä on noin 50 000. Persoonallisuushäiriöitä epäillään olevan jopa 13 % väestöstä. Sairastuminen ei siis ole harvinaista eikä sitä tarvitse hävetä tai piilotella!

Mielenterveysongelmat vaikeuttavat hoidon saamista fyysisiin vaivoihin

There’s no health without mental health –Kathleen Pike
Professor & Deputy Director, Columbia University/Global Mental Health WHO Collaborating Centre

Ihmiset, joilla on mielenterveysongelma kuolevat maailmanlaajuisesti noin 10-20 vuotta nuorempina kuin muu väestö. Useimmiten tämä johtuu siitä, että  ihmiset, joilla on mielenterveysongelmia eivät saa apua fyysisiin vaivoihinsa. Lääkärit ja muu terveydenhoitohenkilökunta eivät välttämättä huomaa fyysisiä oireita psyykkisten oireiden “alta” tai selittävät fyysiset oireet psykosomaattisiksi ja näin ollen oireiksi, jotka eivät vaadi hoitoa. Lääkäri saattaa jopa kysyä psykiatrisesta hoitosuhteesta, kun asiakas tulee valittamaan vaikkapa selkäkipua. Esimerkiksi Intiassa monet lääkärit eivät suostu hoitamaan tai edes koskemaan mielenterveysongelmaista asiakasta. Tämä, jos mikä, on syrjintää. Fyysisten sairauksien lisäksi, ihmiset, joilla on mielenterveysongelmia kuolevat useammin tapaturmaisesti kuin muu väestö. He myös tupakoivat useammin kuin muu väestö ja sairastuvat tupakoinnin seurauksena (WHO Guidelines 2018).

Ihmiset, joilla on mielenterveysongelmia joutuvat kokemaan usein syrjintää. Kuvassa konferenssin panelisteja.

Mielenterveysongelmat vaikuttavat ihmisten välisiin sosiaalisiin suhteisiin

Mental Health is an social issue -Thara Rangaswamy
Co-Founder & Director, Schizophrenia Research Foundation

Mielenterveysongelma vaikuttaa paitsi hoidon saantiin fyysisiin vaivoihin ja sairauksiin, myös ihmisten välisiin sosiaalisiin suhteisiin. Mielenterveysongelmat saattavat vaikeuttaa parinmuodostusta ja perheen perustamista. Mielenterveysongelmien kanssa elävä jää useammin vaille kumppania ja perhettä kuin muut. Intiassa, missä avioliitto on todella tärkeässä roolissa, naisten mielenterveysongelmat ovat erityisen vaikea asia. Monesti, kun naimisissa oleva nainen sairastuu, hänet lähetetään takaisin synnyinkotiinsa tai nainen ei pääse avioliittoon mielenterveysongelman takia. Tämä aiheuttaa perheelle taloudellisia ongelmia ja häpeää.

Mielenterveysongelmat vaikuttavat varallisuuteen

There is no wealth without mental health Patricio Marquez
Lead Health Specialist, World Bank

Vuonna 2016 Suomessa terveydenhuoltomenot olivat 20,5 miljardia euroa. Suomessa mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat noin 5 % kokonaisterveydenhoitomenoista. 5 % on tyypillinen vauraan valtion käyttämä panostus mielenterveysongelmien hoitamiseen. Keskituloiset valtiot käyttävät kokonaisterveydenhoitomenoistaan noin 3 % mielenterveysongelmien hoitoon ja köyhimmät maat 0,5 %.  Suomessa mielenterveyden häiriöiden työkyvyttömyyseläkemenot ovat lähes 670 miljoonaa euroa.

Mielenterveysongelmat vaikuttavat usein myös ihmisen henkilökohtaiseen varallisuuteen
Ihmiset, joilla on mielenterveysongelmia, lopettavat koulunkäynnin keskimäärin aikaisemmin kuin muu väestö. Riski työttömyyteen on muuta väestöä suurempi. Syrjintä ja häpeäleima vaikuttaa mielenterveyskuntoutujien työllisyyteen. Osatyökykyistä mielenterveyskuntoutujaa ei monesti uskalleta palkata esim. sairauspoissaolojen pelossa.

Nuorilla, jotka jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien takia, ei ole ehtinyt kertyä työeläkettä, joten eläke jää pieneksi.

Ihminen voi kokea yksinäisyyttä myös muiden ihmisten keskellä. Yhteisölliset toimintamuodot kuten klubitalotoiminta ehkäisevät yksinäisyyttä.

Mikä nähtiin ratkaisuksi konferenssissa?

Ihmiset ovat luonnostaan yhteisöllisiä. Kaikilla ihmisllä on halu kiinnittyä yhteisöihin ts. toisiin ihmisiin. Psykiatrisen hoidon lisäksi yhteisölliset toimintamuodot kuten klubitalotoiminta vaikuttaa positiivisesti kuntoutujien kokemuksiin omasta elämänlaadusta ja omasta voinnista. Yhteisö suojaa eristäytymiseltä ja yksinäisyydeltä. Konferenssissa korostettiin monisektoraalisen yhteistyön, siilojen purkamisen ja keskustelun merkitystä. Globaalissa kontekstissa koulutuksen merkitys on todella suuri. Tarvitaan asennekoulutusta ja ihan tietoa siitä, että mielen sairaudet ovat sairauksia siinä missä fyysisetkin sairaudet.

Mielenterveydestä puhuminen erillään muusta terveydestä pitää mielenterveysasiat marginaalissa ja mielenterveyden jonain terveyden “osasena” johon ei ole yhtä tärkeää panostaa kuin muuhun terveyteen. Se tarkoittaa myös sitä, että mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon käytetty raha tulee aina olemaan marginaalinen suhteessa fyysisten sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Tulevaisuudessa olisi hyvä, että mielenterveydestä puhuttaisiin osana muutakin terveyttä. Mielenterveydestä puhuminen myös näin ollen  ”normalisoituu” osaksi muuta terveyspuhetta, kun siitä puhutaan samanaikaisesti fyysisen terveyden kanssa.  Ihminen on kokonaisuus, joten keinotekoisten rajojen luominen ei terveydessäkään ole järkevää.

Lähteet: Management of physical health conditions in adults with severe mental disorders. WHO Guidelines ja esitykset, paneelit ja muut keskustelut Healthier Longer Lives -konferenssissa 8.11-9.11. 2018.

Pohtien,

Päivi

Suomen Klubitalot ry

 

 

INSPIS- työ- ja opintoryhmässä saa tukea itsensä kehittämiseen

Tässä blogipostauksessa Karjaalla sijaitsevan Klubitalo Fontanan porukka kertoo minkälainen on Fontanan työ- ja opintoryhmä INSPIS ja mitä inspiraatioon oikein tarvitaankaan. Taito hyväksyä myös epäonnistumiset ja nähdä ne tienä uuteen on tärkeää.

Inspiraatioon tarvitaan uteliaisuutta uusia asioita sekä haasteita kohtaan. Inspiraatio toimii myös perusedellytyksenä sille, että ihminen voi oppia uutta. Usein meillä ihmisillä on taipumusta vähätellä omaa osaamista ja mahdollisuuksia, ja takerrumme samoihin, turvallisiin kuvioihin emmekä uskalla haastaa itseämme. Ihmiset ovat rakennettu niin, että sitä pyrkii saavuttamaan aina tasapainoisen olotilan. Siksi mahdolliset muutokset ovat usein hieman pelottaviakin. Klubitalolla toiminta on tavoitteellista, mutta tavoitteet voivat olla ihan pieniä ja kaikille omanlaisiaan. Pienten tavoitteiden saavuttaminen auttaa kohtaamaan taas isompia haasteita ja muutoksia.

Klubitalon INSPIS -ryhmästä saa uusia ajatuksia itsensä kehittämiseen

Klubitalolla voi kokeilla uusia asioita omassa tahdissa

Robert F. Kennedyn sanoin: ”Vain ne, jotka uskaltavat epäonnistua voivat onnistua.”
Klubitalo antaa hienon mahdollisuuden omaan kasvuun sekä itseluottamuksen lisäämiseen turvallisessa ympäristössä. Klubitalolla voi kokeilla uusia asioita omassa tahdissa, silloin kun niihin itse on valmis.

Itseluottamuksella on suuri merkitys. Itseluottamus tarkoittaa sitä, että uskoo selviytyvänsä siitä mihin ryhtyy ja ymmärtää omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Hyvä itseluottamus antaa kykyä  olla kiitollinen onnistumisistaan, ja toisaalta myös kykyä hyväksyä epäonnistumisensa. Itseluottamus tuo uskallusta hypätä myös uusiin haasteisiin. Uudet haasteet taas tuovat parhaimmassa tapauksessa arkeen mielekkyyttä, uusia taitoja ja sosiaalisia suhteita tai jopa koulutuksen tai työpaikan!

Klubitalolta saa tukea ja apua myös itseluottamuksen kehittämiseen. Klubitalolla voi vahvistaa omia taitoja ja kehittää niitä eteenpäin. Klubitalo Fontanassa on työ- ja opintoryhmä INSPIS, jonka tavoitteena on hakea yhdessä rohkeutta kohdata uusia asioita. Ryhmässä on mahdollisuus kehittää itseään, jotta askel kohti työtä ja opintoja tuntuisi helpommalta. Näistä saa hyvän pohjan kohdata uusia haasteita ja mahdollisuuksia myös klubitalomaailman ulkopuolella.

Kirjoittanut Klubitalo Fontanan porukka

Haluaisitko sinä kirjoittaa blogia? Ota yhteyttä Suomen Klubitalot ry:n Peppiin tai Päiviin, jos haluaisit saada äänesi kuuluville Suomen Klubitalot ry:n blogissa!

 

Klubitalo on paikka, missä opiskelu etenee

Suomen pohjoisin Klubitalo on Klubitalo Roihula Rovaniemellä. Roihulan jäsenistä opiskelee noin 50 henkilöä. Aktiivisesti Klubitalolla opiskelemassa käy noin 20 jäsentä. Tässä blogipostauksessa työhönvalmentajat Piritta Akujärvi ja Laura Niskala kertovat miten Klubitalo Roihulassa tuetaan jäseniä opiskelussa.

Opintojen tukeminen Klubitalo Roihulassa

Klubitalo Roihulassa on jäseniä (lokakuussa 2018) melkein 250, joista siis viidesosa on opiskelijoita. Roihula on usein se paikka, jossa opiskelu onnistuu silloinkin, kun koulussa, kirjastossa tai kotona opiskelu ei enää etene. Opintojen tukeminen rakennetaan aina yksilöllisten tavoitteiden pohjalta. Roihulassa kartoitetaan rästiin jääneet tehtävät/ syyt miksi opinnot eivät etene ja rakennetaan uusi opiskeluaikataulu. Opiskelijan prosessissa on tiiviisti mukana myös verkostoa mm. oppilaitoksista, mielenterveyspalveluista, Kelalta sekä sosiaalitoimesta ja tarvittaessa myös velkajärjestelyjen puolelta. Opiskelijoiden tukemiseen kuuluu aikatauluista kiinni pitäminen. Tämä tarkoittaa usein soittoja ja viestejä opiskelijoille, jos he eivät ole tulleet Roihulaan sovittuna ajankohtana. Tämä on välittämistä silloinkin, kun opiskelijasta tuntuu, ettei hän itse jaksa ja kukaan ei välitä.

Opintovalmentajien päivät pidettiin 8.11.-9.11. Rovaniemellä. Kuva: Piritta Akujärvi

Opiskelijaryhmässä jaetaan sekä haasteet että onnistumiset

Klubitalo Roihulassa kokoontuu talolla opiskelevien ryhmä kahden viikon välein. Ryhmään osallistuu noin kymmenen jäsentä. Ryhmässä tarjotaan teen ja sympatian lisäksi vertaistukea. Ryhmää luotsaa Roihulan työhönvalmentaja Piritta Akujärvi ja joka toisella kerralla mukana on henkilö opiskelijoiden hyvinvointipalveluista. Opiskelijoiden hyvinvointipalveluiden edustajat tulevat Lapin Ammattikorkeakoulusta ja Lapin Yliopistolta.
Roihulan opiskelijaryhmässä opiskelijat keskustelevat niistä aiheista, jotka ovat heille ajankohtaisia. Aluksi käydään kuulumiskierros, josta nousevat ryhmän keskustelunaiheet. Yhdessä jaetaan niin haasteet ja selviytymiskeinot niiden taklaamiseksi kuin onnistumiset ja ilon aiheet. Viime aikoina on puhuttanut esimerkiksi uni ja sen puute tai toisaalta unen liikasaanti. Melatoniinin laskukaava on tullut tutuksi ja liikuntaakin ovat ryhmäläiset suositelleet toisilleen.
”Ryhmässä saa olla rehellinen ja siellä saa tuntea, ettei ole yksin ongelmiensa kanssa. Kukaan ei sano sulle että olet ihan p_ska”.

Opiskelijaretriitissä opiskellaan yhdessä, mutta yksin

Lisäksi Roihulassa pyörii opiskelijaretriitti. Retriittejä järjestettiin alun perin noin kerran kuussa, mutta opiskelijoiden toivomuksesta niitä on nykyään viikoittain. Retriitissä opiskellaan Pomodoro-tekniikan avulla, joka on sosiaalinen yksinpuurtamistilaisuus. Pomodoro-tekniikka on Francesco Cirillon 1980-luvulla kehittämä työskentelyn jaksottamistekniikka. Siinä keskitytään työskentelemään itsenäisesti (ja hiljaisesti) 25 minuutin ajan, jonka jälkeen pidetään viiden minuutin tauko. Retriitissä opiskelujaksoja on yleensä yhteensä neljä. Neljän jakson jälkeen pidetään pidempi tauko (noin 10-20 minuuttia).
Jokainen opiskelija on miettinyt etukäteen tehtävän, jota työstää retriitin aikana. Työskentelyjakson aikana puhelimet ovat äänettömällä eikä myöskään sosiaaliselle medialle anneta tilaisuutta vallata keskittyneen opiskelijan mieltä. Tauon aikana noustaan pois työn äärestä, jutellaan toisten kanssa ja juodaan vaikkapa kahvit. Jos haluat kokeilla Pomodoro-tekniikkaa kotona, Työterveyslaitoksen Fokuskello-sovelluksen saat esim. tästä linkistä.  Puhelimeen on myös saatavilla erilaisia Fokuskello-tyyppisiä appeja.

Usein opiskeluissa, kuten muussakin tekemisessä, hankalinta on aloittaminen. Retriitissä aloittaminen helpottuu ja ryhmä muodostaa positiivisen sosiaalisen paineen, joka ohjaa työskentelyä. Ryhmä luo imun, joka vie mukaansa! Myös niille opiskelijoille, joilla on haasteita tarkkaavaisuuden kanssa, Pomodoro on oiva tapa työskennellä. Työjaksot eivät ole liian pitkiä ja pakolliset tauot virkistävät mieltä ja kehoa. Erään opiskelijan sanoin: ”Oli helppo rauhoittua työn ääreen. Tekniikka oli hyvä rytmittämään työtä, vaikka ajatus olisi jäänyt kesken siihen pääsi heti tauon jälkeen kiinni”.

Klubitalolla opiskellaan myös erilaisia opiskelutekniikoita. Kuva: Piritta Akujärvi

Klubitalossa opiskelijoiden onnistumisia juhlitaan

Jokaisessa hommassa on nurjatkin puolensa, paitsi Roihulassa!
Joka viikko Roihulassa on Onnarikahvit, jolloin kuka tahansa jäsenistä voi kirjoittaa nimettömänä lapulle jonkin onnistumisen tai asian mistä on tullut hyvä mieli. Laput luetaan ääneen kakkukahvien äärellä ja lopuksi aplodeerataan. Onnareilla on kuultu myös hienoja oivalluksia ja onnistumisia opiskelujen suhteen. ”Pääsin lopultakin läpi tentistä!”
Jokaisen valmistuneen opiskelijan kunniaksi meillä järjestetään valmistujaisjuhlat. Nämä ovat merkittäviä tapahtumia niin opiskelijoille, työntekijöille kuin koko Klubitalon yhteisölle. Joskus Klubitalo on ainoa paikka missä opiskelijoiden valmistumista juhlitaan ja se tekee juhlista erityisen koskettavia.

Kirjoittajat: Työhönvalmentajat Piritta Akujärvi ja Laura Niskala

Haluaisitko sinä kirjoittaa blogia? Ota yhteyttä Suomen Klubitalot ry:n Peppiin tai Päiviin, jos haluaisit saada äänesi kuuluville Suomen Klubitalot ry:n blogissa!

Köyhyys vaikeuttaa osallisuutta

Tässä blogipostauksessa Suvimäen Klubitalon johtaja Ulla Lehtinen ja jäsen Kalevi kirjoittavat köyhyydestä ja siitä kuinka köyhyys vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen elämään. Köyhyys kaventaa mahdollisuutta sosiaaliseen osallistumiseen ja elämäntapaan, joka vaikuttaa olevan muiden ulottuvilla.

Kuka on köyhä?

Köyhyyttä voidaan mitata erilaisilla mittareilla. On olemassa absoluuttista köyhyyttä, joka tarkoittaa puutetta ruoasta, vaatetuksesta ja asumisen vähimmäisedellytyksistä. Vauraissa länsimaissa kuten Suomessa, köyhyys on useimmiten suhteellista köyhyyttä, jossa toimeentulon niukkuus rajoittaa yhteiskunnallista osallistumista ja elämisen mahdollisuuksia.

Euroopassa köyhyyttä mitataan usein pienituloisuudella. Katsotaan että köyhä on henkilö, jonka verojen jälkeen käteen jäävät tulot (työtulot, sosiaalietuudet tms.) ovat alle 60 % kansallisesta mediaanitulosta. Suomessa yksinasuvalla tämä pienituloisuuden tai köyhyyden raja on noin 1 200 € kuukaudessa. Suomessa elää pienituloisissa kotitalouksissa yli 600 000 henkilöä. Eniten köyhyyttä on niissä kansalaisryhmissä, joiden toimeentulo on erilaisten etuuksien varassa esim. työttömät, opiskelijat, eläkeläiset ja toimeentulotuen saajat.

Miten köyhyys vaikuttaa?

Jatkuva eläminen pienten tulojen varassa ja huoli selviämisestä kuluttaa ihmisen voimavaroja ja tekee elämästä raskaan. Talous on haavoittuva ja odottamattomat, ylimääräiset menot stressaavat. Köyhyys vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen elämään ja itsetuntoon kaventamalla mahdollisuuksia sosiaaliseen osallistumiseen, kulttuurielämyksiin ja ylipäätään elämäntapaan, joka tuntuu olevan ’muiden ulottuvilla’. Pitkäaikainen köyhyys saattaa nostaa eriarvoisuuden, yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteita, jotka puolestaan altistavat mielenterveyden ongelmille tai fyysiselle sairastumiselle. Pienituloiselle lyhytkin sairastuminen voi olla taloudellisesti kohtalokas. Usein pienituloiset joutuvatkin tinkimään lääkkeistä tai sairaanhoitokuluista, mikä heikentää entisestään terveyttä ja elämisen laatua.

Esimerkiksi uusien vaatteiden ostaminen on toimeentulotuesta vaikeaa. Kuva: Suvimäen sanomat

Perusturvaetuuksien taso on liian alhainen

Suomi on saanut tästä Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta useita huomautuksia, mutta asialle ei ole tehty mitään.

Eläkeläisistä taloudellisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa ovat ne eläkkeensaajat, jotka ovat olleet koko elämänsä ansiotyön ulkopuolella ja ne, joiden ansiotyö on jäänyt vähäiseksi. Pienituloisuus onkin yleisintä nuorimmilla eläkkeensaajilla: alle 55-vuotiaiden kohdalla pienituloisuus on kolminkertaistunut kahdenkymmenen vuoden aikana.

Nuorena sairastuneiden lisäksi erityisen huonossa taloudellisessa asemassa ovat ne, jotka ovat pudonneet työelämästä, eivätkä ole päässeet työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta sairauden tai vamman vuoksi ovat kuitenkin vaikeasti työllistyviä ja jäävät pitkäaikaistyöttömiksi.

Takuueläkettä, jonka tarkoituksena on parantaa pienimpiä eläkkeitä saavien toimeentuloa ja taata niin sanottu vähimmäiseläke, maksetaan syyskuussa 2018 yhteensä 102 000 henkilölle. (Kelasto 2018.) Täysi takuueläke yksinasuvalle on 775,27€/kk. Sen voi saada vain jos ei saa muita eläkkeitä.

Erityisen huonossa taloudellisessa asemassa ovat nuoret eläkeläiset tai ne, joilla työura on muuten jäänyt vähäiseksi. Kuva: Pexels

Ilman toimeentulotukea ei pärjää

Kun ihminen on työmarkkinatuella tai takuueläkkeellä, on hänen erityisesti yksin asuessaan pakko hakea toimeentuloa. Toimeentulotuki ei mahdollista sitä, että saaja voisi olla mukana digitaalisessa maailmassa. Köyhä jää jälkeen digitalisaatiokehityksestä, kun ei ole varaa ostaa tietoteknisiä välineitä eikä niitä myöskään näin ollen opi käyttämään. Kuitenkin samaan aikaan KELA, muut viranomaistahot ja pankit siirtyvät koko ajan enenevässä määrin sähköiseen asiointiin. Toimeentulotuen varassa elää noin 400 000 henkilöä, heistä lähes kolmannes saa toimeentulotukea pitkäaikaisesti. Leipäjonoissa käy Suomessa viikoittain lähes 20 000 henkilöä.

Laskelma  

Tässä pieni esimerkkilaskelma erään Klubitalon jäsenen tuloista. Hänellä on käytettävissään asumistuki 320 € + toimeentulotuki 160 € + työttömyyskorvaus 520 € netto = 1 000 €. Tästä summasta vähennetään vuokra, jota työttömyyskorvaus ei riitä kattamaan. Laskutoimitus yksinkertaisimmillaan 1 000 € – 560 € = 440 €. 440 € on siis se rahamäärä, jolla on katettava ruoka, vaatteet, puhelinlaskut internet ja lääkkeet. 440 € jaettuna 30 päivälle = 14,6 € päivässä. Se on summa, jolla on katettava kaikki edellä mainittu.

Sillä katetaan myös mahdolliset kodinkoneet ja niiden korjaus. Toisin sanoen perusturva, tässä tapauksessa työttömyyskorvaus, ei riitä edes vuokran maksuun. Vuokra ja toimeentulo rahoitetaan harkinnanvaraisilla sosiaalituilla. Tilanne on täysin kestämätön. Jos joutuu esimerkiksi ostamaan uudet kengät, menevät niihin kolmen päivän kaikki elantoon tarvittavat rahat.

Tilanne ei ole myöskään esimerkiksi takuueläkettä tai kuntoutustukea saavilla mielenterveyskuntoutujilla mitenkään oleellisesti erilainen. Leipäjono on monelle takuueläkeläiselle, kuntoutustuella ja työmarkkinatuella elävälle varsin tuttu.

Pääasiallinen lähde:  Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin:  Köyhyys – syitä ja seurauksia

Kirjoittajat: Ulla Lehtinen ja Kalevi X 

Haluaisitko sinä kirjoittaa blogia? Ota yhteyttä Suomen Klubitalot ry:n Peppiin tai Päiviin, jos haluaisit saada äänesi kuuluville Suomen Klubitalot ry:n blogissa!

 

Mielenterveyden haasteet eivät ole este työllistymiselle

Helsingin Klubitalon jäsen Pauli Löija kertoo tässä blogipostauksesta mielenterveyskuntoutujien haasteista työelämässä ja niistä ratkaisuista, joita Klubitalot tarjoavat jäsenilleen työllistymisen saralla. Kielteiset asenteet henkilöitä kohtaan, joilla on mielenterveyden haasteita, asuvat edelleen tiukassa sekä väestössä yleisesti että työnantajien keskuudessa. Osan työkyvystään mielenterveyden ongelmien takia menettäneiden on vaikea ylittää osa-aikaisenkin työllistymisen kynnystä. 

Klubitalot pyrkivät tarjoamaan jäsenilleen – mielenterveyskuntoutujille – mahdollisuuksia osa- ja määräaikaisiin työsuhteisiin avoimilla työmarkkinoilla. Näitä siirtymätyöpaikkoja on kuitenkin yhä vaikeampi saada ja säilyttää. Talouden tiukentuessa ensimmäisenä on purettu sopimukset siirtymätyöpaikoista, eikä niitä ole solmittu uudelleen nousukauden koittaessa.

Vuonna 2017 Helsingin Klubitalo etsi joukkorahoituskampanjalla mahdollisuutta perustaa yritys, joka auttaisi mielenterveyden haasteita omaavia osa-aikaisesti työelämään. Eri työnantajien keskuudessa oli kiinnostusta yritystä kohtaan, mutta rahoitus jäi saamatta. Havaitsimme, että jäsenillemme olisi runsaasti työmahdollisuuksia avoimilla työmarkkinoilla, jos vain työnantajien työllistämisvelvoitteiden hoitaminen sujuisi nykyistä helpommin.

Klubitalot tarjoavat jäsenilleen tukea työllistymiseen. Kuva: Päivi Lepistö

Mielenterveyskuntoutujat ovat usein arkoja hakeutumaan avoimille työmarkkinoille, koska takeita oman terveydentilan stabiiliudesta ei aina ole. Tästä syystä lyhytkestoiset, osa-aikaiset työsuhteet olisivat erittäin sopivia mielenterveyden haasteita omaaville. On helpompi ajatella jaksavansa töissä pari kuukautta kuin esimerkiksi kokonaisen vuoden.

Lyhytkestoiset työsuhteet ehkäisisivät myös tukiviidakoissa häviölle joutumista. Työkyvyttömyyseläkkeiden lisäksi myönnetyt ansaintarajat ovat varsin pieniä, mutta työtuloina hyvin tarpeellisia ja motivoivia. Pelot eri tukien menettämisestä ovat muodostuneet monille esteeksi työelämään hakeutumiselle.

Klubitalojen siirtymätyöohjelmiin osallistuneet mielenterveyskuntoutujat ovat osoittautuneet erittäin motivoituneiksi työntekijöiksi, joiden sairauspoissaolojen määrä on pienempi kuin ns. terveillä työelämässä olevilla. Kokemus on osoittanut myös, että heitä ja heidän työpanostaan arvostetaan työyhteisöissään.

Pauli Löija

Helsingin Klubitalon jäsen, kokemusasiantuntija

Haluaisitko sinä kirjoittaa blogia? Ota yhteyttä Suomen Klubitalot ry:n Peppiin tai Päiviin, jos haluaisit saada äänesi kuuluville Suomen Klubitalot ry:n blogissa!

Tämä blogipostaus on julkaistu aiemmin Kiipulan Rivakka ote -hankkeen Facebook-sivulla 6.8.2018. Kiipula on mukana toteuttamassa hallituksen kärkihanketta osatyökykyisten työllistymiseksi. Hankkeen tarkoituksena on osatyökykyisten työhönpaluuta ja työllistymistä tukevan toimintamallin kehittäminen. Toimintamalli koskee sekä työelämässä että sen ulkopuolella olevia. Mukana tässä toiminnassa on mm. ESKOT ry, joka on Helsingin Klubitalon taustayhteisö.